20. maalis, 2016

Hangilla

Lähimpänä taivaanlinnun vapautta on metsässä kulkija keväisin, kantavilla hangilla; voi risteillä mielensä mukaan, poluista ja reiteistä välittämättä. Kesälläkään ei tule niin paljon poluilta poikettua, paitsi sienimetsällä. Toki pitää koiran kanssa suorittaa monet tutkimukset lähimetsän kallioille, luolille ja jyrkänteille.

Viime kevään kattavaan hankikantoon ei aivan ylletä, mutta Kangasvuoren ja Aittovuoren eteläiset ja läntiset rinteet sulivat maaliskuun alun föhn-tuulissa läpeensä, ja yöpakkasten tultua lumipatja jäätyi ja koveni kulkukelpoiseksi.

Ainakin tulevan viikon ajan voimme tästä ylellisyydestä vielä nauttia.

Lisäksi vähän talvistatistiikkaa, osa 2: viherrakentaja-kivimies-puutarhurin painonvaihtelu on viime vuodet pysynyt vakiona. Keväällä töiden alettua paino laskee ihmeen äkkiä 73 kiloon, kesän ja syksyn kuluessa noustaan pikkuhiljaa normaaliin 76-77:n, ja talven mittaan lihotaan 80 kiloiseksi. Mennyt talvi on ollut poikkeus, paino on pysynyt kutakuinkin 76:ssa. Tulevan kauden rankkaa fyysisyyttä silmälläpitäen on tehty työtä etukäteen. Tehtiin tietty ennenkin, nyt vain vähän enemmän.