22. touko, 2016

Nähtyä

Mökkirannassa laituria kootessamme paikalle ujui kuikkapari. Ne sukelsivat aina yhtäaikaa, pysyivät ruuanhakureissullaan pinnan alla puolisen minuuttia ja tulivat parinkymmenen metrin päässä pintaan täsmällisesti rinnakkain kuin köyden vetäminä. Niillä on sellaiseen miljoonan vuoden koodisto tallennettuna. Kuikat ovat metsäjärvien hallitsijapari, soistuneiden rantojen kurjet niiden adjutantteja.

Halssilan metsässä, sulaveden muodostamalla isommalla lammikolla kohtasin metsävikloja. Ne kun lehahtavat karkuun, vitivalkoisen peräpeilin on näkevinään pitkään senkin jälkeen, kun lintu on jo mennyt. Mustarastaat päästävät ihmettelemään lauluaan kymmenen metrin päästä. Näkisikö punarinnan vai mustarastaan vaiko kenties laulurastaan taitavimmaksi laulajaksi? Yhteistä niille on se, että ovat rastaita kaikki. Satakieli kuuluu varpuslintuihin. Metsiemme parhaat laulajat ovat siis rastaita ja varpusia. Se voi tulla yllätyksenä monille.

Pihatyöt ovat olleet täydessä vauhdissa toista kuukautta. Isotöisempään hommaan jos saa kaveriksi jonkun oikein osaavan tyypin, työ käy melkein yhtä hyvin kuin jos sen tekisi yksin.

 

Työn paras hetki on silloin, kun paikallaan istuessaan tajuaa lentävänsä.