24. helmi, 2019

Helmikuu

Hyvin pikkuhiljaisesti kevääksi kääntyvää talvea tämän pitäisi olla, mutta vettä sataa melkein kaatamalla; tulevan viikon lämpötilojen arvellaan olevan plussan puolella reilusti, ikäänkuin maaliskuun loppupuolella konsanaan. Ei hyvä.

 

Vaikka syksy ja talvi mielestäni niitä mukavimpia vuodenaikoja ovatkin, en toisaalta pannut pahakseni sitäkään, kun tänään aamulenkillä koiran kanssa kuuntelin purolehdossa mustarastaan huilua. Paljon kauniimpaa ei ole, ellei ehkä punarinnan luritus. No, se on päivästä ja mielialasta riippuvaista, mutta pistää kyllä miettimään, kun pitäisi olla ydintalvea tämä helmikuun loppu vielä. Vaan kun ei ole. Ei ole enää.